Hiukan pimeäksi olen itseni tänään, aurinkoisena päivänä tuntenut, sillä jo aamuvarhaisesta asti olen siivonnut yhdistettyä liinavaate-vaatekomeroa. MakroTexin haaste pimeä on näin ollen ajankohtainen monella tapaa. Ja sitten kuviin, joita kaivelin innokkaasti kuvakasoistani, eli vanhoilla mennään.
Näin dramaattiseen näkyyn kuvittelija havahtuu ukkosen jyllätessä järven yllä.
Metsän neito Aino kuikuilee minua puun rungosta, ja vaikuttaa kiinnostuneelta kuvailijan touhuistani.
Ilotulituksen kuvaaminen on haasteellista puuhaa pimeällä, palkitsen itseni siivoamisesta pienellä ilotulitteella.
Pieni lintu
Pieni lintu heitti meille haasteen piilossa.
Piilossa, tai ainakin melkein.......Pieni lintu
Nostalginen pläjäys kuvissa tulvii mieleeni.
Aikamatkani lapsuuteen alkaa tästä kuvasta. Muistan silittäneeni salusiinit ja kiinnittäneeni ne ikkunanpielissä oleviin nupeihin kanttinauhan avulla.
Patenttikorkkipulloon kaadoin kannusta oikeaa käsittelemätöntä ja käsittämättömän rasvaista lehmän maitoa, sillä kouluun mentiin omien eväiden kanssa. Koulun jälkeen oman pullon pesu kuului asiaan. Aah tätä nostalgiaa..
Koko elämän kestänyt harrastus lukeminen jatkuu yhä. Mitä olisin ilman kirjojen antamaa sisältöä? Tyhjä huone?
Pieni lintu
MakroTex-haaste
Lokakuun päivät ovat olleet täällä länsirannikolla poikkeuksellisen aurinkoisia, tosin viime päivät olen katsellut niitä ikkunan läpi. Sitkeä flunssa kaikkine oireineen on tullut lupaa kysymättä kylään.
Järven rannalla seesteinen sää näyttää tältä:
Pienen kylämme keskustassa, joen tuntumassa olen kameran kanssa kahden. Ei pöllömpi maisema minun mielestäni.
Samana päivänä vanhan kirkon ikkunan takana kuvaamispuuhissa. Ikkunoiden pullolasivaikutteinen pinta tekee sen takaa peilautuvan syksyisen maiseman satumaiseksi.
Ja kun pakkanen sitten tuli, se tuli kunnolla. Ruusut ja orvokit selvisivät vielä ensimmäisestä pakkasyöstä, mutta kun sama pakkaspoika pärisytteli jäähileistä pussiaan yö, yön perään, nujertui ruusut ja orvokit.
Naskartelija kävi suolla kuvaamassa sen värejä;
Hevoskastanja ei ehtinyt vaihtaa pukuaan syysväreihin kun pakkanen teki selvää jälkeä.
Kasvihuone on tyhjennetty odottamaan ensi kesää, ruusunkiulukat hehkuvat syvää punaa kuin kertoen; älä huoli, tulee uusi kesä ja lämpö, jota niin kaipaat!
Rakkaat blogistelijat ihanaa lokakuuta teille kaikille!
Pieni lintu
Kun asuu maaseudulla pienessä kylässä, ei kadulla kuvaaminen ole kovin tavallista. Silloin harvoin kun kaupunkiin eksyy, sieltä haluaa nopeasti pois. Kuvaaminen ei tule mieleen. Päätäkin särkee ja väsyttää.
"Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria" lauloi aikoinaan Anna Hanski, vai oliko se niin? Kaikissa kaupungeissa ei kadut ole pitkiä eikä suoria, eikä leveitäkään sen puoleen, mutta maalaistytölle aikasmoinen elämys tallustella pikkuruisen kaupungin ahtailla kujilla lomamatkalla.
Vastapainoksi kotikyläni vanha kivisilta ja tunnelmallinen pikkutie. aivan kylän keskustassa.
Pieni lintu
Makro-Texin haaste vastaväreistä ei olisi voinut tulla parempaan aikaan. Juuri Lapista kotiutuneena värit vielä soljuvat ja lämmittävät matkustajan mieltä. Kotona odottivat kukkivat ruusut ja mennyttä kesää muistelen kolmannessa kuvassani pienellä syksyisellä ripauksella ryyditettynä.
"Ei voi olla totta, ei voi olla totta", höpisin itsekseni Mantojärven rannalla Utsjoen kunnassa kun kuvasin eteeni avautuvaa maisemaa. Pysytysuoraan kuvan kuviteltuani näin enkelin.
Kotona tervetulleeksi toivotti kasteinen ruusu ja sydämeni oli pakahtua kukan kauneudesta.
"Muistatko syyskuun, sen kultaisen syyskuun, kun tuuli hiljaa tuuti viljaa.."
Syksy tuoksuu, sen tuntee nenässään kun aamuvarhaisella hiipii kasteisella nurmella ja poimii puusta kypsyneen omenan.
Syksy värjää maiseman, sen huomaa liikkuessaan keltaiseksi kypsyneen viljapellon laidalla.
Syksy on kaksi vanhaa varista nuokkumassa pellon laidalla.
Syksyn tuntee myös mustarastas luissaan ja ytimissään. Paljaat jalat on verhottu villasukkiin, sillä illan viileys on hiipinyt kammariin.
Syksy on myös säänvaihteluita tiheässä tahdissa.
Syksy kypsentää artisokat, kurpitsat,
Syksyinen auringonkukka
Koulut ovat alkaneet, pikkuiset ekaluokkalaiset vaeltavat liikenteen seassa.
Myös tämä pikkuinen vaelsi äitinsä perässä, pysähtyen aina kun äiti antoi siihen esimerkin.
Mutta mitä näet tässä kuvassa?
Pieni lintu laulaa syksystä täällä.
