Mustarastas laulaa 2 on blogini nimi. Bloggaaja on valokuvaamisesta ja luonnosta pitävä sosiaalinen erakko. Bloggaaja löytää ajoittain itsestään intohimoisen näpertelijän, tai pujahtaa runon ratsaille. Useimmiten kuitenkin istuttaa mielessään suvaitsevaisuuden sipuleita. Lukee jokaisen kommentin ja vastaa niihin tavalla tai toisella.
maanantai 19. lokakuuta 2015
Nostalgia
Nostalginen pläjäys kuvissa tulvii mieleeni.
Aikamatkani lapsuuteen alkaa tästä kuvasta. Muistan silittäneeni salusiinit ja kiinnittäneeni ne ikkunanpielissä oleviin nupeihin kanttinauhan avulla.
Patenttikorkkipulloon kaadoin kannusta oikeaa käsittelemätöntä ja käsittämättömän rasvaista lehmän maitoa, sillä kouluun mentiin omien eväiden kanssa. Koulun jälkeen oman pullon pesu kuului asiaan. Aah tätä nostalgiaa..
Koko elämän kestänyt harrastus lukeminen jatkuu yhä. Mitä olisin ilman kirjojen antamaa sisältöä? Tyhjä huone?
Pieni lintu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihan tulee kyyneleet silmiin noita kuvia katsellessa. Aitosuomalaista nostalgiaa.
VastaaPoistaVoi miten seesteisen kauniita kuvia. Ja kiva, että olet säilyttänyt vanhan kirjan.
VastaaPoistaT. Täysin arkista
Nuo pullot, voi miten ihana kuva! Talvella niillä oli omat 'villavaatteet' ettei maito matkalla jäätyisi. Jo niiden näkemisestä herää monen monta muistoa.
VastaaPoistaKirja näyttää kovin tutulta, olisikohan mummilassa tai koulun kirjastossa ollut tuo. Kotona en muista sitä kyllä nähneeni, vaikka meillä paljon luettiinkin.
VastaaPoistaLukeminen on ihana harrastus!
VastaaPoistaKauniit kuvat ja ihana tuo vanha kirja sekä salusiinit!
Samanlaisia muistoja paitsi ei maitopullon käsittelyä, vaikka kotona niitä oli -maitoa en juonut.
VastaaPoistaJa tuo sama kirja - vieläkin muistan tarinan.
Ihanan ajan hienot kuvat.
VastaaPoistaIkkunalasit ja putelilasit - kiva katselle niiden läpi.
VastaaPoistaToinen lukutoukka ilmoittautuu täällä !
Pekka Töpöhäntä, Lurituri, monta paksua satukirjaa...
Kaikkea tuli ahmittua joka vuosi, ei ainoastaan Aku Ankkoja :)
Juuri eilen juteltiin äitini kanssa maidoista, ja tuo teksti on ihan kuin äitini suusta!:) Kultainen lapsuuden aika.<3
VastaaPoistaVau, siirryin muistoissani oitis oman mummilan navetan ylisille eväiden ja kirjan kanssa...
VastaaPoistaIhania nostalgisi kuvia.
VastaaPoistaOi mikä vanha kirja ja tuo ikkuna maisemineen.
VastaaPoistaTämä haaste on kyllä minulle kaikkein mieluisin. Mukava ihastella näitä nostalgisia kuvia. Ihana nököhammas. Kaunis pullokuva.
VastaaPoistaNämä kauniit kuvat vievät meidät aikamatkalle ja nostalgisiin tunnelmiin.
VastaaPoistaVilkutan miehelleni aamuisin hänen lähtiessään töihin.
Nostalgia voi siten kulkea mukanamme tänäänkin :)
Minunkin mieleeni tuli kuvistasi ja tekstisi luettuani yhtä ja toista. Tuolla lailla olen myös verhoja ripustellut, ynnä maitoa eväänä kouluun kuljettanut just tuommoisessa pullossa. Tuollaista kirjaa en ole kylläkään lukenut, vaikka saduista tykkään. Yhäkin.
VastaaPoistaNäissä kuvissa on ihanaa nostalgiaa! Elämä ilman kirjoja olisis tosi tyhjää...
VastaaPoistaVoi miten kauniita ja nostalgisia kuvia :)
VastaaPoistaIhanan vanha kirja :)
VastaaPoistaSanonpa vaan, niin tuttua nostalgiaa ja upeita muistojen kuvia. Kuvasi ovat aina niin ihmis- ja elämänläheisiä ja tutuilla tunteilla höystettyjä. pidän niistä kovasti.Harvoin kommentoin , mutta käyn aina ihailemassa muiden blogeja. Mukavaa syksyä Sinulle, ootellaan taas mustarastaan laulua keväällä. Nyt ne rääkäsee mustamarja-aronian pensaissa.
VastaaPoista