tiistai 31. maaliskuuta 2015

Kevään merkkejä




Makrotexilaiset ovat kuvailleet kevään merkkejä, ja jos eilen olisin tiennyt sen, minkä tänään näen, olisin uhmannut sadetta ja kuvannut varhaisten kukkien esiinmarssia. Tänään on tyytyminen sisänäkymiin ja muutamiin viime sunnuntain otoksiin. Tänään siis maisema kotiovelta näyttää tällaiselta:



Äänikuvassa kuusiaidasta kuuluisi iloinen sirkutus ja mustarastas soittaisi oodia keväälle. "Sataen suvet tulevat".



Narsissi on pääsiäisen kukka ja se antaa syvyyttä kesään odotukseen.

Tipu on saanut seurakseen huovutetun munan ja se ihmettelee miten tämä on mahdollista?



Viime sunnuntain metsäretki valoi uskoa kevään tuloon. Lintujen taukoamaton sirkutus sai Kuvittelijankin sydämen eloon.



Ja löytyyhän luonnosta jotain punaistakin, kun jaksaa etsiä.



Pääsiäisruohoksi kasvattamani ohra on lakoontunut, tästä voi helposti päätellä ettei ajoitus kuulu erityisosaamisalueeseeni.



Mutta kaikesta huolimatta kevät on tulossa ja siitä riemuitsen. Riemuitsen laittamalla kaikki langanjämät pöydälle ja suunnittelemalla, mitäpä näistä tekisin? Hyvää tätä päivää toivoo kirjoittaja.

Pieni lintu on täällä.




tiistai 24. maaliskuuta 2015

Ääni



Makrotexissä leikitään äänellä
Vanhaan kuvaan on tyytyminen tänään, mutta ääni on sitäkin muhkeampi. "Minä istuin kiitotien päähän, jäin ihmettä katselemaan, kone niin kuin lentäjän luusta tehty, yllytti moottoreitaan....."


Ohjaimissa Pieni lintu.

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Ilta




"Aamun torkku, illan virkku, se tapa talon hävittää", kolahtaa minuun, sillä unettomuutta potevana tiedän ja tunnen jotain aamuyön kitutunneista..
Kesä onkin sitten oma lukunsa, josta monin verroin minua paremmin kertovat vanhat kuvat;


Iltakalalta tullessa, kun aurinko on juuri laskeutunut horisontin taa, on sydämeni hellyyttä tulvillaan tämän kauneuden edessä.


Sulle laulan neiti kesäheinä, Leinoa mukaillen..


...ja varjot veen, niistä sydämeni laulun teen...


"On suuri sun rantas autius, sitä sentään ikävöin..."


Ja taivaan heijastamat epätodelliset värit, siinä riittää yökukkujalle ihmettelemistä!

Iltaan kuljemme Pienen linnun vanavedessä.


tiistai 10. maaliskuuta 2015

Maaliskuu




"Maaliskuu maata näyttää" ja niinpä se näyttikin eilen, sillä keskelle pitkään jatkunutta harmautta putkahti aurinkoinen ja tuulinen päivä sulattaen maita ja mantuja. Kevät puhaltaa kuvittelijaan uutta energiaa, joten tämä Makrotexin haaste on oivallinen ja kohti tuleva. Matkalla mökille oli pakko pysähtyä tämän näyn eteen;


Maanviljelijä katsoi ihmeissään kuka mahtoikaan kyykkiä pellon laidalla?

Järvi näytti olevan vielä tukevasti jäässä. Taivas oli kauniin sininen, eikä pilvenhattaraakaan näkynyt.


Mökin pihamaa oli suuremmaksi osaksi lumen peitossa, mutta pälvipaikkoja kuvasin innokkaasti.


Auringon paahtamassa paikassa raparperi puski itseään esille pää punaisena. Joku kukanalku piti sille seuraa.


Nojasin selkääni auringon lämmittämän männyn kylkeen. Ah' tätä kevään ihanuutta.


Kala ei käynyt pilkkiin mutta ei huolta, elämä maistui ihanalta!


Ja kotona odotti kukkiva yllätys, jouluruusu jaksaa jakaa iloa, kun se lumesta huolimatta avaa kukkansa!

Pienen linnun sirkutus jatkuu täällä


tiistai 3. maaliskuuta 2015

Luonto



on Makrotexin haasteaihe. Harmaana ja sateisena luonto odottaa kevättä, siinä missä kirjoittajakin. Pieniä merkkejä ja vihreitä piikkejä työntyy mullan alta esiin ja ainavihannat talven kestävät sinnittelevät toisaalla mistä lumi on jo sulanut pois. 
Sunnuntaina, jolloin aurinko pitkän poissaolon jälkeen näyttäytyi, ajoimme meren rantaan länsituulen tepposia seuraamaan. Luonto näytti meille voimansa.
Meri tyrskysi vapaana, rannassa kierteli lumivaippa, mutta metsä oli lumesta vapaa.

Paju uhmasi myrskyä. Varmaan se oli kaivanut juurensa syvelle punaisten pikkukivien juureen.
Riekale vanhaa taivasta näyttäytyi ja maisemaa oli mykistävä katsella.
Lokki Joonatan näytti minulle maan matoselle, miten pysytään ilmassa siipiä räpyttämättä, vain lievästi kaarellen se antoi ilmanvirran kuljettaa.
Ehkä se oli tuulen tuiverruksessa menettänyt siipisulkansa, mutta ei se näyttänyt lentonäytöstä haittaavan.
"Miten pieni on ihminen, että Sinä häntä muistat?"
Upeat olivat taivaan, veden ja kallioiden värit!

Pieni lintu kulkee luonnossa.