On Makrotexin haaste tänään alkavalla viikolla. Osallistun haasteeseen vanhalla kuvalla.
Vaikka koti on ahdas, ja ehkä juuri siksi, siellä voi tuntea lämpöä ja läheisyyttä yllin kyllin.
Muutama vuosi sitten rastas teki pesänsä mökin pihapiirissä olevaan halkopinoon. Huomattuamme asian, kiersimme kodinlaittajan kaukaa. Seurasin vähitellen lähietäisyydeltäkin poikasten kasvua ja äidin lisääntyvää luottamusta kuvaajaa kohtaan.
"Eipä paikkaa olekaan, kodin vertaa ollenkaan."
Lisää kultaisia koteja klikkauksen takana.
Tuo laulu oli myös mielessäni aihetta käsitellessä.
VastaaPoistaTäydellinen koti-kuva.
VastaaPoistaOi kuinka ihana!
VastaaPoistaParas paikka jokaiselle on oma pesä. Kuvassa on hyvin kodikas yhteenkuuluvaisuuden tunne.
VastaaPoistaTuossa kodissa on kaikki oleellien, Hyvä kuva.
VastaaPoistaTuo koti on kyllä aika äänekäs nälän iskiessä :D
VastaaPoistaIhanan hellyttävä kuva! Koti on paras paikka.
VastaaPoista♥ herttainen pikku koti ♥
VastaaPoistaVoi toisia pieniä! Kaunis kuva!
VastaaPoistaVoi, ihana kuva! Tuosta pikkukodista ainakin löytyy läheisyyttä ja lämpöä!
VastaaPoistaHellyyttävä koti, ahtaus tuo turvaa ja lämpöä :)
VastaaPoistaAivan suloisen hellyyttävä, mikä voisi kuvata enempää sanaa koti.
VastaaPoistaT. Täysin arkista
Voi vaikken räksistä tykkääkään, on tämä kuva kyllä aseistariisuva.;D
VastaaPoistaTämä onkin suloinen koti. Pianhan koti jätetään ja uudet lintuset perustavat uuden kodin.
VastaaPoistaVoi mitä ihanaa lämpöä tässä kauniissa kotikuvassa onkaan! <3
VastaaPoistaSuloiset linnun poikaset ja heidän kotinsa.
VastaaPoistaLaulu pitää niin paikkaansa, se on totta joka sana!
VastaaPoistaPienessäkin kodissa voi asua onnellinen perhe. Sopu sijaa antaa. Piri
VastaaPoista