on makrotexin haaste. Aiheeseen sopivia kuvia koen hankalaksi löytää, ja ainakin näin sadesäällä toteuttaa. Mutta katotaan kuin tässä hommassa käy.
Alati kasvava muuttolintojen virta saa mieleni iloiseksi. Se tietää että kevät saapuu vauhdikkaasti. Iloa!
Tinttien keväinen sävelkulku on muuttunut. Nyt häärätään puolison kanssa ja rakennetaan pesää. Iloa ja riemua!
Mustarastaat parveilevat lintujen ruokintapaikalla rouviensa kanssa. Keskinäistä kisailua näkyy olevan ilmassa heilläkin. Mustarastaan kaunis huilukonsertto aloittaa minun kevääni.
Kun tikka saapuu syömään maapähkinöitä muut linnut katoavat. Tikka on jo kauan hakannut sähkötolppaa tasaiseen tahtiin. Miten ihmeessä sen pää kestää? Tulee mieleen Tuomari Nurmion laulun sanat: "kun hakkaa päätä seinään, niin on pakko myöntää, seinä kestää enemmän kuin pää."
Edelliseen lauluun viitaten sain vastauksen pääni seinään-hakkuu-kestävyyteen
kun aloitin neuletyön, joka oli minulle aikas kinkkinen.
Neuloin, purin, neuloin, purin j.n.e Lopulta käärin koko neuletyön rullalle ja heitin osastoon keskeneräiset. Lopuksi nauroin makeasti. Erityisosaaamisalueeseeni ei kuulu
neuletöiden soveltaminen käytäntöön.
"Joka itselleen nauraa, siltä ei tule iloa puuttumaan."
Heipä hei
Pieni lintu ja kaikki muut!