MakroTex kutsuu

kuvaamaan mustavalkoista. Tämän tuoreempia kuvat eivät voi olla. Tulin juuri suonlaitakävelyltä metsän uumenista ja latasin ne koneelle. No, marraskuun kuvat ovat marraskuun kuvia, näillä mennään.

Majavan työn touhua tulee seuratuksi näillä kävelyretkillä. Ovat löytäneet messevän kokoisen metsäojan joka on laajentunut kaadettujen puiden ansiosta melkoiseksi lammeksi. Kuvassa eilisen päivän työn tulosta, sunnuntaita tämä puu oli vielä ehjä.

Lammen pintaan heijastuvat puut näyttivät minusta kauniilta.

Suolta puhalsi viileä tuuli, niinpä kiedoin huivin lujemmin kaulani ympärille. Viluisen näköisiä olivat nämä tummenneet korret, jotka painoivat nöyrästi päätään maata kohti.

Löysin istumispaikaksi pätkän parrua, jonka pudonnut koivunlehti oli kauniisti koristanut.

Koivut seisoivat kahta puolta polun varrella, ja niiden välistä kulkiessani minulla oli juhlava olo.

Eletystä kesästä kertokoon viimeinen kuva. Sillä siinä näkyy minun kesäni koko kirjo kauneudessaan..

Pienen linnun sivulla ja sivulta saatte ihailla upeita mustavalkoisia kuvia..

Marraskuu

Olen pohdiskellut mitä marras sanana tarkoittaa? Oma päätelmäni on, että marras kuvaisi tämän kuun värejä, lukematonta määrää harmaata, eri sävyissä. Alkaen vedenharmaasta ja päätyen grafiitinharmaaseen. No joka tapauksessa, vähentyneen valon määrän huomaa, ainakin minun mieleni siihen reagoi, valon lapsi kun olen. 

Marraskuun kuvia:

Näistä pilvistä tuli lunta.

Pihlajanmarjat kuvattuna vastaloon.

"Ja sitten satoi ensi lunta, nukkui 'mustis' nähden unta."

Lunta tuprutteli ainakin 15 senttiä, lumiukonkin (vanha kuva) siitä olisi voinut tehdä, jos olisi ollut lumiukkoisella tuulella. Nyt on lumet sulaneet ja marraskuun harmaa sade verhoaa tienoon jälleen..

Pieni lintu viitoittaa tietä marraskuisiin kuviin.

Terveellinen

MakroTexissä tänään alkavan haasteviikon teema on terveellinen. Kesän muhkea sato tallennettuna pakasteiksi, mehuiksi, soseiksi ja marjoiksi saa minut hymyilemään. Makumarjojeni ykkönen on mustikka. Nam

Pullataikinaan leivottua mustikkapiirakkaa ei mikään voita! Entäs sitten mansikka? Kesän ensimmäinen puutarhamansikkasato saa arvoisensa paikan perinteisen ja ah' niin maistuvassa kakussa. Mansikka on soseutettuna ja marjoina kakun välissä ja päällä.

Entäs sitten, kun kasvihuone vilkuttaa ensimmäisen punaisen tervehdyksensä? Itse kasvatetun tomaatin makua ei mielestäni mikään voita. Jos puutarhuri ei laske työtunteja, niin kasvattajan ilo on suuri. Omenastakin sanotaan, jos syöt sellaisen päivässä, pidät lääkärin loitolla.

Heinäkuun loppupuolella voi suolta löytää sen keltaista kultaa.  Mikrossa lämmitetty leipäjuusto ja lakkahillo on oiva makupari.

Terveellinen on makrotexin aiheena tänään ja lisää kuvia aiheesta terveellinen löydät pienen linnun sivulta..